Rutiinien perässä juoksemista

Minun on todella vaikea muodostaa liikuntaan rutiineja, jos poikkean niistä vähänkin pidemmäksi aikaa. Olen aikanaan ollut aivan riippuvainen liikunnasta ja ennen terveydellisiä haasteita olin ihan kohtuu kovassa kunnossa. Sen jälkeen kun olen saanut terveydelliset haasteet taas asioihin, olen yrittänyt päästä yhä uudelleen ja uudelleen kiinni vanhoihin liikuntatottumuksiin. Olen kuitenkin epäonnistunut tässä toistuvasti.

Olen pyrkinut reflektoimaan mistä toistuvat epäonnistumiset ovat peräisin ja rajaan sen oikeastaan kahteen osa-alueeseen. Ensinnäkin kunto on tietenkin mennyt paljon huonommaksi, ja painoa tullut lisää, joten kaikki treenit tuntuvat paljon rankemmilta. Se ei itsessään haittaa, sillä nautin siitä, että treenit ovat mahdollisimman korkea sykkeisiä rääkkejä, mutta jälkikäteen tuloksia katsellessani urheilukellon kautta, vertaan niitä aiempien vuosien huippuihin ja totta kai tässä on sitten taantumaa. Ja se vasta harmittaakin. Teen sitten heti aluksi aivan liian pitkiä/kovia treenejä ja sitä on todella paljon haastavampi luoda rutiiniksi, koska aloittamisen kynnys kasvaa kun tietää että edessä on kova treeni.

Toinen seikka on yksinkertaisesti se, että yleensä juuri kun alan saamaan rutiinista jollain tapaa kiinni, tulen kipeäksi. Viime vuosina olen ollut erittäin herkkä sairastumaan flunssiin ja muihin tauteihin, ja keskimäärin olenkin kerran kahdessa-kolmessa kuukaudessa kipeä. Sitten rutiini menee taas pilalle ja siihen pitää löytää voimat aloittaa uudestaan. Viime vuosien kova stressi ja mielialahaasteet ovat varmasti osiltaan lisänneet haasteita terveenä pysymiseen ja rutiineista kiinnipitämiseen.

Tänään kuitenkin päätin aloittaa hieman eri tavalla. Kävin juuri äsken ensimmäisellä juoksulenkillä ja toisin kuin ennen, en heti aloittanut sellaisella huippukuntoisen Lauran peruslenkillä, vaan ihan todella matalankynnyksen, noin viidentoista minuutin kestoisella, kevyellä hölkällä. Tarkoituksena on yrittää seuraavan kahden viikon aikana käydä 2-3 kertaa juoksemassa aamuseltaan tuo samainen lenkki, ja tarkoituksena on ainoastaan se, että lähden ulos, vaikka en sitten juoksisikaan koko matkaa, tai lyhentäisin sitä, tai ihan mitä vaan. Kunhan lähden ja toteutan jonkinlaisen liikunnallisen ulkoilun. Minulla ei myöskään ollut mukana urheilukelloani, vaan juoksen enemmän fiilistellen ja yritän nauttia myös matalasykkeisemmästä juoksusta, ilman että vertaan sitä aikaisempiin suorituksiin. Tälle varmasti tulee joskus oma aikansa, mikäli nyt vaan saan kiinni tästä rutiinista.

Katsotaan mitä tästä tulee, päivittelen jossain vaiheessa tästä tarkemmin lisää. Ekasta lenkistä jäi hyvä fiilis, ja oikeastaan vaikein on nyt takanapäin, sillä nyt tämä on aloitettu.